
Töölöstä raportteja Putinin hallinnolle
Suomessa edustuston avaava Venäjän strategisen tutkimuksen instituutti tuottaa analyysejä Venäjän ylimmälle johdolle.
Suomeen ilmestyy pian uusi tutkimuslaitos, kun Venäjän strategisen tutkimuksen instituutti avaa edustustonsa Helsingissä.
Tämä kansainvälistä politiikkaa ja taloutta tutkiva instituutti ei ole mikään nyrkkipaja, sillä sen palkkalistoilla on 200 analyytikkoa.
VENÄJÄN kulttuurikeskuksessa Töölössä aukeavassa edustustossa työskentelee yksi venäläinen päällikkö ja ehkä yksi tai kaksi paikallista asiantuntijaa, minkä lisäksi teetetään tilaustöitä.
«Tuotteidemme ja työmme tulosten tärkein käyttäjä on presidentinhallinto», instituutin johtaja, historian tohtori ja kenraaliluutnantti Leonid Rešetnikov kertoo.
Hän on seurannut kansainvälistä politiikkaa kauan ja työskennellyt aiemmin suurlähetystöissä ulkomailla.
INSTITUUTTI siis tuottaa poliittisia analyysejä Venäjän korkeimmalle johdolle.
«Viime aikoina meillä on ollut vähän Pohjois-Euroopan asiantuntijoita», johtaja Rešetnikov valittelee.
«Päätimme päästä tästä ongelmasta vähitellen eroon. Löysimme asiantuntijan ja päätimme avata oman keskuksen Helsinkiin. Huolimatta joistakin ongelmista ajattelimme, että [Pohjois-Euroopassa] meillä on parhaat suhteet Suomeen.»
Moskovassa päämajaa pitävällä instituutilla on edustustoja eri puolilla Venäjää sekä useissa muissa maissa.
«Painopisteemme on aloilla Pohjois-Eurooppa ja EU, Pohjois-Eurooppa ja Nato, Pohjois-Eurooppa ja Venäjä», Rešetnikov sanoo.
Hänen mukaansa uusi Suomen-edustusto on instituutin «sillanpääasema» Pohjois-Eurooppaan.
«Kahdenväliset suhteet ovat myös listalla, mutta eivät ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä.»
REŠETNIKOVIN mukaan erityisen kiinnostavaa on tietää, miten suomalaiset ja muut eurooppalaiset näkevät EU:n kohtalon.
«Sanotaan mitä sanotaan, niin [EU:ssa] kriisi on voimakas ja jos se jatkaa kehittymistään, sillä on vaikutuksia Venäjään. Se ei ole mitenkään meistä erillään.»
EU on Venäjän tärkein kauppakumppani, jonne sen viennistä menee yli puolet.
«Ei voi olla niin, että EU uppoaa kuin Titanic ja me täällä seisoskelemme saarella katsomassa. Yhteydet ovat tiiviit, miksi muuten Nordstreamin kaasuputki olisi rakennettu.»
Rešetnikovin mukaan tehtävänä ei ole raportoida Suomen sisäpolitiikkaa. Mielellään sitä kuulemma tehtäisiin, koska esimerkiksi vaalit vaikuttavat myös ulkopolitiikkaan.
Hän on seurannut kansainvälistä politiikkaa kauan ja työskennellyt aiemmin suurlähetystöissä ulkomailla.
INSTITUUTTI siis tuottaa poliittisia analyysejä Venäjän korkeimmalle johdolle.
«Viime aikoina meillä on ollut vähän Pohjois-Euroopan asiantuntijoita», johtaja Rešetnikov valittelee.
«Päätimme päästä tästä ongelmasta vähitellen eroon. Löysimme asiantuntijan ja päätimme avata oman keskuksen Helsinkiin. Huolimatta joistakin ongelmista ajattelimme, että [Pohjois-Euroopassa] meillä on parhaat suhteet Suomeen.»
Moskovassa päämajaa pitävällä instituutilla on edustustoja eri puolilla Venäjää sekä useissa muissa maissa.
«Painopisteemme on aloilla Pohjois-Eurooppa ja EU, Pohjois-Eurooppa ja Nato, Pohjois-Eurooppa ja Venäjä», Rešetnikov sanoo.
Hänen mukaansa uusi Suomen-edustusto on instituutin «sillanpääasema» Pohjois-Eurooppaan.
«Kahdenväliset suhteet ovat myös listalla, mutta eivät ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä.»
REŠETNIKOVIN mukaan erityisen kiinnostavaa on tietää, miten suomalaiset ja muut eurooppalaiset näkevät EU:n kohtalon.
«Sanotaan mitä sanotaan, niin [EU:ssa] kriisi on voimakas ja jos se jatkaa kehittymistään, sillä on vaikutuksia Venäjään. Se ei ole mitenkään meistä erillään.»
EU on Venäjän tärkein kauppakumppani, jonne sen viennistä menee yli puolet.
«Ei voi olla niin, että EU uppoaa kuin Titanic ja me täällä seisoskelemme saarella katsomassa. Yhteydet ovat tiiviit, miksi muuten Nordstreamin kaasuputki olisi rakennettu.»
Rešetnikovin mukaan tehtävänä ei ole raportoida Suomen sisäpolitiikkaa. Mielellään sitä kuulemma tehtäisiin, koska esimerkiksi vaalit vaikuttavat myös ulkopolitiikkaan.
SUOMEN ja Venäjän suhteita ovat viime aikoina jännittäneet Suomessa asuvien venäläisten huoltajuusriidat ja lasten huostaanotot.
Onko Moskovassa tarpeeksi objektiivista tietoa Suomesta?
«Minusta objektiivista tietoa on hyvin vähän», Rešetnikov sanoo.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain Suomesta.
«Yleisesti ottaen meillä on tarpeeksi tietoa vain Yhdysvalloista ja ehkä myös Saksasta ja Kiinasta», hän sanoo. «Toivottavasti [Helsingin] keskuksemme myötä tilanne hiukan paranee.»
Jussi Niemeläinen HS
MOSKOVA
Источник: Helsingin Sanomat