О представительстве РИСИ в Хельсинки

Мы в СМИ
Российский институт стратегических исследований (РИСИ) открывает представительство в Северной Европе. В преддверии рабочих визитов руководитель московского бюро, собкорр общенациональной газеты Финляндии «Хельсингин Саномат» Юсси Ниемелайнен встретился с директором РИСИ Леонидом Петровичем Решетниковым.

Töölöstä raportteja Putinin hallinnolle

Suo­mes­sa edus­tus­ton avaa­va Ve­nä­jän stra­te­gi­sen tut­ki­muk­sen ins­ti­tuut­ti tuot­taa ana­lyy­se­jä Ve­nä­jän ylim­mäl­le joh­dol­le.

Suo­meen il­mes­tyy pian uu­si tut­ki­mus­lai­tos, kun Ve­nä­jän stra­te­gi­sen tut­ki­muk­sen ins­ti­tuut­ti avaa edus­tus­ton­sa Hel­sin­gis­sä.

Tä­mä kan­sain­vä­lis­tä po­li­tiik­kaa ja ta­lout­ta tut­ki­va ins­ti­tuut­ti ei ole mi­kään nyrk­ki­pa­ja, sil­lä sen palk­ka­lis­toil­la on 200 ana­lyy­tik­koa.

VE­NÄ­JÄN kult­tuu­ri­kes­kuk­ses­sa Töö­lös­sä au­kea­vas­sa edus­tus­tos­sa työs­ken­te­lee yk­si ve­nä­läi­nen pääl­lik­kö ja eh­kä yk­si tai kak­si pai­kal­lis­ta asian­tun­ti­jaa, min­kä li­säk­si tee­te­tään ti­laus­töi­tä.

«Tuot­tei­dem­me ja työm­me tu­los­ten tär­kein käyt­tä­jä on pre­si­den­tin­hal­lin­to», ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja, his­to­rian toh­to­ri ja ken­raa­li­luut­nant­ti Leonid Rešetnikov ker­too.

Hän on seu­ran­nut kan­sain­vä­lis­tä po­li­tiik­kaa kauan ja työs­ken­nel­lyt aiem­min suur­lä­he­tys­töis­sä ul­ko­mail­la.

INS­TI­TUUT­TI siis tuot­taa po­liit­ti­sia ana­lyy­se­jä Ve­nä­jän kor­keim­mal­le joh­dol­le.

«Vii­me ai­koi­na meil­lä on ol­lut vä­hän Poh­jois-Eu­roo­pan asian­tun­ti­joi­ta», joh­ta­ja Re­šet­ni­kov va­lit­te­lee.

«Pää­tim­me pääs­tä täs­tä on­gel­mas­ta vä­hi­tel­len eroon. Löy­sim­me asian­tun­ti­jan ja pää­tim­me ava­ta oman kes­kuk­sen Hel­sin­kiin. Huo­li­mat­ta jois­ta­kin on­gel­mis­ta ajat­te­lim­me, et­tä [Poh­jois-Eu­roo­pas­sa] meil­lä on par­haat suh­teet Suo­meen.»

Mos­ko­vas­sa pää­ma­jaa pi­tä­väl­lä ins­ti­tuu­til­la on edus­tus­to­ja eri puo­lil­la Ve­nä­jää se­kä useis­sa muis­sa mais­sa.

«Pai­no­pis­teem­me on aloil­la Poh­jois-Eu­roop­pa ja EU, Poh­jois-Eu­roop­pa ja Na­to, Poh­jois-Eu­roop­pa ja Ve­nä­jä», Re­šet­ni­kov sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa uu­si Suo­men-edus­tus­to on ins­ti­tuu­tin «sil­lan­pääa­se­ma» Poh­jois-Eu­roop­paan.

«Kah­den­vä­li­set suh­teet ovat myös lis­tal­la, mut­ta ei­vät ole tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä en­sim­mäi­si­nä.»

RE­ŠET­NI­KO­VIN mu­kaan eri­tyi­sen kiin­nos­ta­vaa on tie­tää, mi­ten suo­ma­lai­set ja muut eu­roop­pa­lai­set nä­ke­vät EU:n koh­ta­lon.

«Sa­no­taan mi­tä sa­no­taan, niin [EU:s­sa] krii­si on voi­ma­kas ja jos se jat­kaa ke­hit­ty­mis­tään, sil­lä on vai­ku­tuk­sia Ve­nä­jään. Se ei ole mi­ten­kään meis­tä eril­lään.»

EU on Ve­nä­jän tär­kein kaup­pa­kump­pa­ni, jon­ne sen vien­nis­tä me­nee yli puo­let.

«Ei voi ol­la niin, et­tä EU up­poaa kuin Ti­ta­nic ja me tääl­lä sei­sos­ke­lem­me saa­rel­la kat­so­mas­sa. Yh­tey­det ovat tii­viit, mik­si muu­ten Nordst­rea­min kaa­su­put­ki oli­si ra­ken­net­tu.»

Re­šet­ni­ko­vin mu­kaan teh­tä­vä­nä ei ole ra­por­toi­da Suo­men si­sä­po­li­tiik­kaa. Mie­lel­lään si­tä kuu­lem­ma teh­täi­siin, kos­ka esi­mer­kik­si vaa­lit vai­kut­ta­vat myös ul­ko­po­li­tiik­kaan.

Hän on seu­ran­nut kan­sain­vä­lis­tä po­li­tiik­kaa kauan ja työs­ken­nel­lyt aiem­min suur­lä­he­tys­töis­sä ul­ko­mail­la.

INS­TI­TUUT­TI siis tuot­taa po­liit­ti­sia ana­lyy­se­jä Ve­nä­jän kor­keim­mal­le joh­dol­le.

«Vii­me ai­koi­na meil­lä on ol­lut vä­hän Poh­jois-Eu­roo­pan asian­tun­ti­joi­ta», joh­ta­ja Re­šet­ni­kov va­lit­te­lee.

«Pää­tim­me pääs­tä täs­tä on­gel­mas­ta vä­hi­tel­len eroon. Löy­sim­me asian­tun­ti­jan ja pää­tim­me ava­ta oman kes­kuk­sen Hel­sin­kiin. Huo­li­mat­ta jois­ta­kin on­gel­mis­ta ajat­te­lim­me, et­tä [Poh­jois-Eu­roo­pas­sa] meil­lä on par­haat suh­teet Suo­meen.»

Mos­ko­vas­sa pää­ma­jaa pi­tä­väl­lä ins­ti­tuu­til­la on edus­tus­to­ja eri puo­lil­la Ve­nä­jää se­kä useis­sa muis­sa mais­sa.

«Pai­no­pis­teem­me on aloil­la Poh­jois-Eu­roop­pa ja EU, Poh­jois-Eu­roop­pa ja Na­to, Poh­jois-Eu­roop­pa ja Ve­nä­jä», Re­šet­ni­kov sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa uu­si Suo­men-edus­tus­to on ins­ti­tuu­tin «sil­lan­pääa­se­ma» Poh­jois-Eu­roop­paan.

«Kah­den­vä­li­set suh­teet ovat myös lis­tal­la, mut­ta ei­vät ole tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä en­sim­mäi­si­nä.»

RE­ŠET­NI­KO­VIN mu­kaan eri­tyi­sen kiin­nos­ta­vaa on tie­tää, mi­ten suo­ma­lai­set ja muut eu­roop­pa­lai­set nä­ke­vät EU:n koh­ta­lon.

«Sa­no­taan mi­tä sa­no­taan, niin [EU:s­sa] krii­si on voi­ma­kas ja jos se jat­kaa ke­hit­ty­mis­tään, sil­lä on vai­ku­tuk­sia Ve­nä­jään. Se ei ole mi­ten­kään meis­tä eril­lään.»

EU on Ve­nä­jän tär­kein kaup­pa­kump­pa­ni, jon­ne sen vien­nis­tä me­nee yli puo­let.

«Ei voi ol­la niin, et­tä EU up­poaa kuin Ti­ta­nic ja me tääl­lä sei­sos­ke­lem­me saa­rel­la kat­so­mas­sa. Yh­tey­det ovat tii­viit, mik­si muu­ten Nordst­rea­min kaa­su­put­ki oli­si ra­ken­net­tu.»

Re­šet­ni­ko­vin mu­kaan teh­tä­vä­nä ei ole ra­por­toi­da Suo­men si­sä­po­li­tiik­kaa. Mie­lel­lään si­tä kuu­lem­ma teh­täi­siin, kos­ka esi­mer­kik­si vaa­lit vai­kut­ta­vat myös ul­ko­po­li­tiik­kaan.

SUO­MEN ja Ve­nä­jän suh­tei­ta ovat vii­me ai­koi­na jän­nit­tä­neet Suo­mes­sa asu­vien ve­nä­läis­ten huol­ta­juus­rii­dat ja las­ten huos­taa­no­tot.

On­ko Mos­ko­vas­sa tar­peek­si ob­jek­tii­vis­ta tie­toa Suo­mes­ta?

«Mi­nus­ta ob­jek­tii­vis­ta tie­toa on hy­vin vä­hän», Re­šet­ni­kov sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa ky­se ei ole vain Suo­mes­ta.

«Y­lei­ses­ti ot­taen meil­lä on tar­peek­si tie­toa vain Yh­dys­val­lois­ta ja eh­kä myös Sak­sas­ta ja Kii­nas­ta», hän sa­noo. «Toi­vot­ta­vas­ti [Hel­sin­gin] kes­kuk­sem­me myö­tä ti­lan­ne hiu­kan pa­ra­nee.»

Jus­si Nie­me­läi­nen HS

MOS­KO­VA

Источник: Helsingin Sanomat